Meistä

Utopia-hankkeesta | Tutkimusryhmä

Tutkimusryhmä kokoontui Seurasaaressa

Ristiriita utopian ytimessä

Utopian ydin on toisin oleminen. Siinä on kyse hyvinvoinnin ja hyvän elämän ehtojen ja merkityksen tutkimisesta.

Utopia sana sai alkunsa renessanssihumanistin Thomas Moren romaanista utopia, joka kuvasi fiktiivistä Utopian saarta. Utopia oli Moren sanaleikki, yhdistelmä kreikan sanoja Eu-topos, joka tarkoittaa hyvää paikkaa ja Ou-topos, joka tarkoittaa ei-paikkaa.

Utopiaan sisältyykin ristiriita. Se viittaa toisaalta toivoon paremmasta ja toisaalta tämän toivon mahdottomuuteen.

Utopiat ovat saaneet väistyä käytännöllisen ajattelun ja realismin tieltä. Berliinin muurin murtumisen jälkeen väitettiin, että maailma on valmis. Politiikan tutkija Francis Fukuyama julisti, että historia on päättynyt.

Tämä vaihe jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Ympäristökriisi, talouden kriisit ja viimeaikaiset maailmanpolitiikan tapahtumat kertovat, että nykyisen elämäntavan jatkaminen on sekin utopia. Ihmiset kaipaavat vaihtoehtoja; kiinnostus ja toivo toisenlaisen maailman mahdollisuudesta on kasvanut länsimaissa.

Koronapandemian aikana saimme nähdä muutoksia luonnossa ja yhteiskunnissa, joita ennen pandemiaa oli vaikea kuvitella mahdollisiksi. Lentoliikenteen määrä  vähentyi radikaalisti ja luonto virkosi monissa eniten saastuneissa maailman kolkissa. Nämä muutokset eivät kuitenkaan riitä. Jotta planetaariset rajat eivät ylittyisi, tarvitaan lisää ja vielä perustavanlaatuisempia muutoksia kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Ovatko utopiat epärealistista haihattelua ja pilvilinnojen rakentamista? Monet itsestään selvinä pidetyistä asioista, kuten viisipäiväinen työviikko tai naisten äänioikeus, ovat olleet aikanaan utopioita. Viimeaikaisia ehdotuksia konkreettisista utopioista ovat esimerkiksi perustulo, osallistava budjetointi tai Wikipedia sanakirja. Nämä ovat filosofi Erik Olin Wrightin mukaan esimerkkejä konkreettisia askelista kohti tasa-arvoisia yhteiskuntia ja aitoa demokratiaa. Rasismia vastustava Black Lives Matter liike on lyhyessä ajassa saanut aikaan merkittäviä maailmanlaajuisia muutoksia julkisessa keskustelussa.

Ovatko utopiat vaarallisia? Kriitikot ovat aiheellisesti todenneet, että emme tarvitse lisää totalitaarisia pohjapiirroksia ihanneyhteiskunnista. Hyvä utopia on aina keskeneräinen ja altis kritiikille.

Utopioita tutkinut sosiologi Ruth Levitas määrittelee utopian uudelleen. Hänelle utopioissa ei ole kyse tavoitteesta vaan menetelmästä, jossa esitetään ja tutkitaan radikaalejakin vaihtoehtoja nykyisille elämäntavoille ja tavoille järjestää asiat. Tarvitaan demokraattista ja kriittistä dialogia uusista vaihtoehdoista.

Pitää esimerkiksi kysyä, kenen esittämille utopioille on tilaa julkisessa keskustelussa ja kenen utopioita vahvistetaan? Kenen etuja utopiat palvelevat, ja kenen näkökulmasta esitetyt paremmat maailmat ovat parannuksia?

Tutkimusryhmä

Hankkeisiin osallistuu monitieteinen tutkijaryhmä ja useita opettajia.

Antti Rajala

Tutkimusryhmän johtaja, Yliopistotutkija/Suomen Akatemian tutkijatohtori (Itä-Suomen Yliopisto)

Antti Rajala, FT, dosentti, toimii Suomen Akatemian tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopistossa (työvapaa yliopistotutkijan tehtävästä). Antti johtaa Konkreettien utopioiden pedagogiikka: Nuorten toimijuus ja ilmastoaktivismi opetuksessa (2020-2023) ja Utopia-laboratorio: edistämässä yhteisöllistä ja sukupolvien välistä oppimista kestävän tulevaisuuden hyväksi (2022-2027) tutkimushankkeita. Tutkijana Anttia kiinnostaa ilmastoon, ympäristöön ja kestäviin tulevaisuuksiin liittyvät utopiat, globaalikasvatus, empatia ja myötätunto sekä nuorten aktivismin ja toimijuuden tukeminen.

Pihla Soinnunmaa

Väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto)

Pihla Soinnunmaa on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla Konkreettien utopioiden pedagogiikka -hankkeessa. Hän toimii myös kokonaisvaltaisen ja kestävän systeemisen muutoksen verkosto Kudelmassa sekä ympäristökasvattajana. Soinnunmaan tutkimusintressejä ovat mm. ihmisen ja luonnon suhde, elämäkeskeinen näkökulma, jossa ihminen nähdään osana luonnon kokonaisuutta sekä ympäristö- ja kestävyyskasvatus. Tutkimuksen sekä kasvatus- ja koulutustoiminnan lisäksi Soinnunmaa osallistuu aktivismiin erityisesti kestävämmän tulevaisuuden ja kaupunkimetsien puolesta.

Riikka Suhonen

Väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto)

Riikka Suhonen on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelmassa. Työn alla oleva väitöskirja käsittelee globaalin kansalaiskasvatuksen ymmärtämistä ja soveltamista toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Riikkaa kiinnostavat erityisesti nuorten yhteiskunnallinen osallisuus sekä kiistanalaiset aiheet kasvatuksessa ja niihin liittyvä jännite moniäänisyyden ja turvallisemman tilan luomisen välillä. Kiinnostuksen kohteissa ja lähestymistavassa heijastuvat Riikan aiempi humanistis-yhteiskuntatieteellinen koulutustausta (Afrikan-tutkimus ja kehitystutkimus) sekä kokemus kehitysyhteistyöstä, globaalikasvatuksesta ja ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistyöstä.

Paula Ahola

Väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto)

Paula Ahola on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla Konkreettien utopioiden pedagogiikka -hankkeessa. Paulan väitökirja käsittelee nuorten ilmastotoimijuuden kehittymistä formaaleissa ja informaaleissa toimintaympäristöissä. Paula on sosiaalipedagogiksi valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri, joka tutki pro gradu -tutkielmassaan nuorten ilmastoaktiivista toimijuutta. ”Me halutaan sanoa, että nyt on pakko” – nuoret ilmastoaktiivisina kansalaistoimijoina” (2021) kytkeytyy osaksi Konkreettien utopioiden pedagogiikka: Nuorten toimijuus ja ilmastoaktivismi opetuksessa -tutkimushanketta. Ahola on nuorena tutkijana kiinnostunut erityisesti eettis-ekologisen toimijuuden yhteisöllisistä sekä interaktiivisista ulottuvuuksista ja mahdollisuuksista.”

Selja Koponen

Väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto)

Selja Koponen on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelmassa. Tulevassa väitöskirjassaan hän käsittelee yläkoululaisten osallisuutta ja toimijuutta sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. Seljaa kiinnostavat erityisesti kanssatutkimus nuorten kanssa sekä deliberatiivisen oppilasdemokratian mahdollisuudet perusopetuksessa. Tutkimusintressien taustalla on Seljan sosiaalietiikkaan painottunut koulutus sekä työskentely lasten ja nuorten parissa.

Emma Kurenlahti

Väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto)

Emma Kurenlahti toimii väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa ja työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa Lasten suru ja suremisen kulttuuriset käytännöt varhaiskasvatuksessa –hankkeessa. Emman tutkimusintressit liittyvät moraalikasvatuksen ja erityisesti myötätunnon, pahuuden ja tunteiden tarkasteluun kestävyyskriisien aikakaudella. Tutkimustoiminnan lisäksi Emma soveltaa ja jalkauttaa tutkimusta aktiivisesti ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen käytännön toimijoiden ja opettajien keskuuteen.  

Sara Peltola

Väitöskirjatutkija, opettaja (jyväskylän yliopisto)

Sara Peltola on ohjauksen yliopistonopettaja Jyväskylän yliopistossa ja Ohjausosuuskunta Otteen jäsen. Sara on tullut opinto-ohjauksen kentällä tunnetuksi verkostojen rakentajana ja ohjausta eri toimintaympäristöissä kehittävänä uuden kokeilijana. Hän on ollut mukana lukion opetussuunnitelman LOPS 2019 päivitystyössä. Sara on kouluttanut opinto-ohjaajia muun muassa tulevaisuuslukutaidon ja tulevaisuuden työelämän teemoista. Tasapainoisen elämäntavan löytäminen muun luonnon kanssa on Saran mielestä ilman muuta aikamme suurin kohtalonkysymys. Jyväskylän yliopistoon työn alla olevassa väitöskirjassaan Sara tutkiikin ihmisen ja muun luonnon suhdetta suomalaisessa opinto-ohjauksessa.

Jussi Mäkelä

Yliopisto-opettaja (Itä-Suomen yliopisto)

Kuvataidekasvatuksen yliopisto-opettaja Jussi Mäkelä on erityisen kiinnostunut ihmisenkokoisuuden hahmottamisesta ja maailmakeskeisestä ajattelusta. Valmisteilla olevassa väitöskirjassaan Jussi tarkastelee taiteellista kokemusta yhtenä mahdollisena avaimena monilajisesti hahmottuvaan ontologiaan. Pohdinnan aiheena on myös, josko systeeminen viisaus yhdistettynä kuvittelukykyyn toimisi polunpäänä utopioiden toteuttamiseen.

Keijo Lakkala

Utopiafilosofi, tutkijatohtori (Lapin yliopisto)

Keijo on utopioita tutkiva filosofi sekä sosiologian tutkijatohtori Lapin yliopistolla. Keijo on myös kääntänyt utopioiden kannalta tärkeän sosiologi Erik Olin Wrightin tekstejä, viimeisimpänä Wrightin viimeiseksi jääneen teoksen How to be an Anticapitalist in the 21st Century? (”Kuinka olla antikapitalisti 2000-luvulla?”).

Ilona Taimela

Opetuskonsultti

Ilona Taimela on kasvatustieteen maisteri ja hän on toiminut mm. luokanopettajana ja historian ja elämänkatsomustiedon aineenopettajana yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä hän toimii opetuskonsulttina yrityksessään Ilmiömuotoilu Oy:ssä, joka on erikoistunut globaalikasvatuksen palvelumuotoiluun ja kestävän tulevaisuuden planetaariseen muotoiluun. Hän on toiminut tutkijana mm. Helsingin yliopistossa liittyen osaamisen tunnistamisen politiikkaan, sekä e-osallisuuteen ja Oulun yliopistossa liittyen globaalinkasvatuksen etiikkaan. Ennen koronaa hän toimi Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen opetuskonsulttina vastuualueinaan mm. kaupungin Hiilineutraalitoimenpideohjelman ja osallisuuden edistäminen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Korona-aikana hän opetti salaa ISIS taistelijoiden suomalaisia lapsia Al Holin vankileirillä mobiilisovelluksen kautta. Vuosina 2021-2022 hän toimi asiantuntijana Sitran Sivistys+ hankkeessa, jossa pohdittiin sivistyksen uutta suuntaa. Hän viimeistelee transformatiivisen muutokseen liittyvää MBA-tutkintoaan ja osallistuu tutkijana konkreettiset utopiat projektissa.

Elina Lehtomäki

Professori (Oulun yliopisto)

Elina Lehtomäki on professori Oulun yliopistossa. Elina johtaa tutkimusryhmää Education, Diversity, Globalisation and Ethics, jonka tutkijat tarkastelevat kehityskasvatusta, kestävän kehityksen tavoitetta 4.7 ja sen vuorovaikutusta muiden kehitystavoitteiden kanssa, eettistä kulttuurienvälistä kasvatusta ja yhteistyötä, epistemologista pluralismia, kulttuurien yli ulottuvaa dialogia, ja tutkimustiedon kytkemistä opettajakoulutukseen ja korkeakoulutukseen. Ryhmän tutkimus on perustana kahdelle kansainväliselle koulutusohjelmalle. Elinaa kiinnostaa globaalikasvatus ja merkityksellinen oppiminen, kestävä kehitys, koulutuksen sosiaalinen merkitys ja opiskelijoiden osallisuuden kokemukset. Hän johtaa hanketta yliopisto-opiskelijoiden toimijuus: globaali vastuu ja sosiaalinen kestävyys (University students agency: global responsibility and social sustainability) ja osallistuu opettajien täydennyskoulutusta toteuttavaan Erasmus+ -hankkeeseen Global Sense of Belonging (koordinaattori Rauhankasvatusinstituutti) sekä Biodiverse Anthropocene -tutkimusohjelmaan (ANTS, Suomen Akatemia 2021-2026).

Arto Kallioniemi

Professori (Helsingin yliopisto)

Arto Kallioniemi on uskonnon didaktiikan professori Helsingin yliopistossa. Hän tutkinut opettajankoulutusta, katsomusaineiden opetusta ja moninaisuuskasvatusta. Höän on julkaissut yli 250 tieteellistä julkaisua. Hän on toiminut aktiivisesti opetussuunnitelmatyössä sekä kansallisella että yliopistotasolla. Hän on erityisen kiinnostunut opetussuunnitelmien kehittämsiestä, opettajankoulutuksesta ja koulutuspolitiikasta. Hän on ollut Ihmisoikeussvaltuuskunnan jäsen (vuodesta 2016). Vuodesta 2018 Arto Kallioniemi on toiminut UNESCO-professorina, jonka keskeisenä tehtäväalueena ovat arvot, dialogi ja ihmisoikeudet. UNESCO-professorina hän haluaa kasvatuksen saralla edistää arvoje tuntemusta, dialogia ja tietoisuutta ihmisoikeuksista. Tällä hetkellä hän on erittäin kiinnostunut katsomusopetuksen tulevaisuudesta Suomessa ja hänellä on mukana useissa aihepiiriin liittyvissä tutkimus- ja kehittämisprojekteissa.

Hannele Cantell

Yliopistonlehtori (Helsingin yliopisto)

Hannele Cantell toimii opettajankouluttajana Helsingin yliopistossa. Hannele on kasvatustieteen dosentti ja hänen opetus- ja tutkimusalansa liittyvät maantieteen didaktiikkaan, kestävyyskasvatukseen, globaalikasvatukseen, yhdenvertaisuusteemoihin sekä pedagogiseen vuorovaikutukseen. Hannele on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja hän on ollut muun muassa tekemässä Suomeen useilla eri vuosikymmenillä eri opetusasteiden valtakunnallisia opetussuunnitelmia. Hän on myös Opettajat ilman rajoja -verkoston puheenjohtaja. Hannele on aktiivinen ja monipuolinen julkaisija. Julkaisuluettelossa on tieteellisten tekstien lisäksi tietokirjoja, oppimateriaaleja ja myös vuonna 2022 julkaistu autofiktiivinen, vammautumiseen liittyvä esseeteos.

Kirsi Haapamäki

Opettaja (Otaniemen lukio), kestävyyskasvattaja

Kirsi Haapamäki on biologian ja maantieteen opettaja Otaniemen lukiossa Espoossa. Kirsi on hyvin kiinnostunut kestävyyskasvatuksesta. Myös uudistava ja projektiperustainen oppiminen kiehtovat häntä. Kirsi kehittää aktiivisesti työtään ja on myös kouluttanut opettajia ilmastokasvatuksessa. Tärkeää hänelle on lukion opiskelijoiden KeTut Kestävä tulevaisuus -ryhmän vetäminen. Kirsi on myös ollut luomassa ja pilotoimassa Espoon kaupunkitasoista Kestävä tulevaisuus -opintojaksoa lukiolaisille. Hänen koulunsa, Otaniemen lukio, on erikoistunut matematiikan ja luonnontieteiden opetukseen, ja koululla on valtakunnallinen luonnontieteiden kehittämistehtävä. Koulu tarjoaa hyvät edellytykset Kirsille toteuttaa kiinnostuksen kohteitaan. 

Antti Jauhiainen

Opettaja (Kallion ala-aste), tietokirjailija

Antti Jauhiainen työskentelee luokanopettajana alakoulussa Helsingissä. Hän on osallisuustalouden asiantuntijajärjestö Parecon Finlandin perustaja ja Hyvinvointivaltion vastaisku (Like 2017) tietokirjan toinen kirjoittaja. Antti on perehtynyt vaihtoehtoisiin talousmalleihin ja demokratian laajeneviin mahdollisuuksiin koko aikuisikänsä, toimien kirjoittajana, luennoitsijana ja useiden demokratiaa ja ilmastokriisiä käsitelleiden hankkeiden vetäjänä. Antin kirjoituksia on julkaistu muun muassa Helsingin Sanomissa, New York Timesissa ja Ydin-lehdessä.

Jarmo Lehtinen

Opettaja (Lempäälän lukio), Ilmastosoturien perustaja

Lempäälän lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Jarmo Lehtinen kokenut opettaja, joka koki ilmastoherätyksen 2015. Sen jälkeen Lehtinen on pohtinut rooliaan opettajana ja pyrkii löytämään erilaisia tapoja työnsä kautta tehdä maailmaa paremmaksi. Vuonna 2018 Lehtinen oli perustamassa opiskelijaryhmän kanssa Ilmastosoturi-ryhmää, jossa ydinajatus lähtee konkreettisista ympäristöteoista.

Tuomas Nieminen

Opettaja (Parolan lukio), Ilmastotiimin koordinaattori

Tuomas Nieminen opettaa Parolan lukiossa filosofiaa, psykologiaa, ev.lut.uskontoa ja elämänkatsomustietoa. Tuomas koordinoi lukiossa opiskelijoista koostuvaa ilmastotiimiä, jonka toiminta kytkeytyy Konkreettien utopioiden pedagogiikka: Nuorten toimijuus ja ilmastoaktivismi opetuksessa -tutkimushankkeeseen. Opetustyönsä ohella Tuomas valmistelee opettaja-aktivismia käsittelevää väitöskirjaa Tampereen yliopistossa. Tuomas on aktiivinen ja ilmastoasioihin tarkoin perehtynyt yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja.

Aki Saariaho

Opettaja (Otaniemen lukio)

Aki Saariaho on ollut opettajana lähes 30 vuotta englannin, filosofian ja elämänkatsomustiedon aineyhdistelmällä. Opettamisen lisäksi hän on opiskellut intohimoisesti kestävyyden edistämistä ammatillisessa sekä henkilökohtaisessa elämässä. Viime aikoina erityisesti systeemisyys, eriarvoisuuden tutkiminen, patriarkaatin rakenteet ja holistinen psykologia ovat kiinnostaneet Akia. Hän on naimisissa, uusperheessä, kahden lapsen isä ja toipuva alkoholisti. Aki kuuluu Vihreisiin, Elokapinaan sekä on ollut pitkään ay-toiminnassa mukana.